 |
| Grabbkapelle |
Vuosi 2015 ehti loppuun asti ja mietin, että mitä on ehtinyt
tapahtua sen jälkeen kun tulin Stuttgartiin. Ensimmäinen kuukausi kului ehkä
nopeimmin ja sen jälkeen asiat ovat asettuneet jonkilaiseen arkiseen rytmiin.
Arkiseen rytmiin on onneksi kuulunut paljon lähiseutumatkailua ja ystäviä.
Uskallan väittää, että useimmat lähialueiden kaupungit on käyty läpi. Aika
monta Stuttgartin ravintolaa ja kahvilaa on tullut myös katsastettua, kuten monet
kaupungin pienistä suurista nähtävyyksistäkin. Oma suosikkini sijaitsee lähellä
kotiani. Grabbkappelle Rotenbergillä on Kuningas Wilhelm I:n vaimonsa muistoksi
rakennuttama pieni kappeli. Kukkulalta on maisemat Stuttgartiin ja
viinitarhoille. Lähellä sijaitsee myös pieni ravintola. Toinen suosikkini on
Stadtbibliothek, joka on jotenkin harmoninen ja rauhallinen sisältä, vaikka
ulkoa onkin ruma.
Lähikaupungeista on tarkastettu Esslingen, Tübingen,
Schondorf, Heidelberg, Ludwigsburg, Baden-Baden, Mummelsee ja varmaan vielä
joku muukin. Yhtenä aurinkoisena sunnuntaina teimme kaveriporukalla road tripin
Romantic Straßelle. Ensimmäinen etappi oli Nördlingen, joka on perustettu
meteoriitin kraateriin. Kaupungin kaava on pyöreä ja sitä ympäröi muuri.
Kiipesimme katsomaan maisemia kirkon torniin. Toinen pysähdyspaikka oli
Rothenburg, jossa kävimme joulumuseossa ja – markkinoilla. Sielläkin kiipesimme
torniin katsomaan maisemia. Tällä kertaa raatihuoneen torniin, jonka kupolin
ympäri oli tehty kapea tasanne. Joulumarkkinasaldo näytti lopulta seitsemää eri
kaupunkia eli enemmän kuin tarve vaatii. Parhaat olivat ehdottomasti
Esslingenin markkinat, joilla oli teemana keskiaika.
 |
| Stadtbibliothek |
Arkeen ovat löytyneet myös ne tavalliset jutut, kuten
kokkaus, sali ja ratsastustunnit. Välillä on tietysti vähän opiskeltukin. Ei
kuitenkaan liian totisesti. Sen aika on vasta nyt tammikuussa, koska
ensimmäiset tentit ovat tammi-helmikuun vaihteessa. Tentit ovat suullisia tai kirjallisia saksaksi kurssista riippuen.
Yksi syksyn kohokohdista oli vanhempien vierailu. He
viipyivät täällä yli viikon. Ensimmäiseksi viikonlopuksi ajettiin Freiburgiin
ja menomatkalla pysähdyttiin Tribergin vesiputouksilla, jotka ovat luultavasti
hohdokkaammat keväällä. Paluumatkalla ajoimme Kaiserstuhlin viinialueen ja
Ranskan viinialueiden kautta takaisin Stuttgartiin. Viikon aikana kävimme
monessa Stuttgartin turistipaikassa, kuten Grabbkappellella, viinimuseossa,
keskustassa kävelyllä, eläintarhassa, Mercedes-Benz-museossa, Le Corbusierin
suunnittelemassa talossa. Lisäksi yhden päivän vietimme Ludwigsburgin linnassa.
Linnassa kävimme puolentoista tunnin opastetulla kierroksella. Puutarhassa puolestaan
oli kurpitsanäyttely. Koko viikko luonnollisesti nautittiin hyvästä ruuasta ja
juomasta kaikissa mahdollisissa välissä.
Yksi syksyn kohokohdista oli myös viikonlopun run away
läheiselle Schleyer-hallille, jossa järjestettiin paikallinen Hihs eli
Stuttgart German Masters. (Ei-heppaihmiset voivat siirtyä seuraavaan
kappaleeseen.) Vietin areenalla perjantain aamukahdeksasta iltakymmeneen ja
sunnuntaina kuusi tuntia. Perjantaina aamulla radalla olivat nuoret
kouluratsastajat. Tajusin luokan rajauksen vasta puolessa välissä luokkaa ja
meinasin tippua tuolilta. Nuorten jälkeen radalla esiintyivät kansainvälisen
luokan kouluratsukot, myös Terhi Stegars ja Axis. Kouluratsastuksen jälkeen
areenalla pyörähtivät Etelä-Saksan komeimmat varsat ja nuoret hevoset. Sitten
vuorossa esteratsastusta, josta ajattelin alun perin ruokataukoa, koska luokka
oli pienempi. Ei kuitenkaan käynyt mielessäkään poistua katsomosta kuin näin
lähtölistat, josta löytyivät monet maailman kovimmasta kärjestä. Koska saksa ei
ole täydellisesti hallussa oletin ensimmäisen esteluokan jälkeen olevan luvassa
joku valjakkonäytös. Suu loksahti auki, kun ensimmäinen valjakko saapui
radalle. Kyseessä oli totinen nelivaljakkokisa, jossa jokainen valjakko
suoritti radan vuorotellen kahteen otteeseen. Säännöt eivät ihan valjenneet,
mutta se ei tosiaan haitannut. Hallissa oli melkoiset bileet. Etenevillä
osuuksilla musiikki soi täysillä ja yleisö kannusti kovempaa kuin yhdessäkään
kilpailussa, jota olen ollut katsomassa. Seuraavaksi taas esteratsastusluokka.
Ja kaikkien luokkien palkintojen jaot suoritettiin pitkällä ja juhlallisen
riehakkaalla tavalla. Ja kun luulin kaiken nähneeni, areenalle saapuivat
kahdella jalalla kävelevät espanjalaisratsukot. Mitä? Kyllä vain. Illan
viimeisenä vielä yksi esteratsastusluokka. Sunnuntaina Ratsastettiin koululuokka
ja maailmancupin esteet. Hyvä päivä vaikkakin kaikki wau-efektit oli käytetty
jo perjantaina. Ja expo oli ihan yhtä turmiollinen kuin Suomessakin…
 |
| Hampuri |
Ulkomaan matkat rajoittuivat viime vuonna Belgiaan ja päiväajeluun
Ranskan puolella Rhine-joen aluella. Tälle vuodelle reissuja on luvassa sitäkin
enemmän. Suomen jouluvisiitin lentoja varatessa ei käynyt mielessäkään, että
kaikki vaihtokaverit viettävät uuden vuoden kotimaissaan. Siitä syntyi idea
lähteä reissuun uudeksi vuodeksi. Reissaaminen yksin kuulosti paremmalta
ajatukselta, kuin solukämpän huone. Uuden vuoden aatoksi suuntasin Lyypekkiin
yhdeksi yöksi. Seuraavat kaksi yötä vietin Hampurissa. Hampurista jatkoin
matkaani vielä Etelä-Ruotsiin moikkaamaan Hannaa ja Camillaa yhteensä neljäksi
yöksi.
Tammikuussa lentokone suuntaa Edinburgiin, josta on varattu
pari päivää myöhemmäksi lento Dubliniin. Tammikuussa ehdin jo mukaan yhden
päivän laskettelureissulle Oberstdorfiin koulun kv-keskuksen järjestämänä.
Helmikuussa meillä on suomalaisen kaverin kanssa treffit Firenzessä. Helmi-maaliskuun
alussa tiedossa viikko laskettelua siskon kanssa Seefeldissä, Innsbruckin
lähellä. Maaliskuun alussa on suuntana Budapest toisen Suomesta tulevan kaverin
kanssa. Johonkin väliin on suunnitteilla vaihtokaverin kanssa viikko
laskettelua jossain muualla. Myöhemmin on vielä listalla Ateena, mistä yksi
parhaimmista vaihtokavereistani on kotoisin. Sen jälkeen reissataan sen verran kun kukkaro antaa myöden.
Asioita, joista nautin täällä erityisesti ovat aurinko ja
korkeat paikat. Uudet paikat ja ystävät. Niitä on täällä tavannut useita.
Vapaus. Päätin jo vaihtoon lähtiessä, etten tänä vuonna ota turhaa stressiä
koulusta ja siitä olen nauttinut. Aiheiltaan kohtuullisen helpot kurssit ovat
myös mahdollistaneet sen, että on voinut välillä priorisoida muita asioita
luentojen edelle. Ruoka ja juoma ovat täällä Suomea edullisempaa ja siitä on
tullut nautittua. Ja talvea täällä ei ole tullut ainakaan vielä. Eipä paljoa
haittaa, koska ei talvea tarkoittaa myös loskatonta talvea.
 |
| Ystäviä |
 |
| Ystäviä |
Tietysti välillä stressaakin ja asiat on syvältä. Alkuun
olin pitkään kipeänä ilmeisesti keuhkoputken tulehduksessa ja myöhemmin
yläselkä on muistuttanut kaipaavansa monipuolisempaa tekemistä. Hyvä puoli on ollut
se, että on tullut harjoiteltua saksaa lääkärissä ja fyssarilla. Ja on tullut
tutustuttua paikallisiin systeemeihin. Herkkäuniselle soluasuminen on välillä
ollut stressaavaa, vaikka onneksi kämppikset eivät villeintä bilekansaa olekaan
ja kellaribileet talon yhteistilassa loppuivat, kun joku erehtyi oksentamaan
talonmiehen toimiston ovelle. Olisin lähettänyt kiitos-kortin tälle sankarille,
jos tietäisin kenelle kortin osoittaa. Sen tapauksen jälkeen talo on ollut
varsin hiljainen. Kerran tosi ärähdin naapurihuoneen kommuunille, joka aloitti
kuulumisten vaihdon kovaan ääneen kuudelta aamulla jo neljäntenä aamuna
peräkkäin. Solukämpässä olen myös huomannut olevani paljon siistimpi kuin ikinä
kuvittelin aikaisemmin. Kaikki, jotka ovat joskus nähneet kykyni rakentaa
tiskivuorta, tietävät lahjani. Kämppä itsessään on siisti ja melko toimiva.
Onneksi oman huoneen saa pitää niin siistinä kuin tahtoo. Omat astiat ja
ruuanlaittovälineet ostin myös syksyn alussa.
 |
| Joskus opiskelenkin |
Saksan kielen osaaminen on luonnollisesti kehittynyt. Saksan
intensiivikurssi oli hyvä aloitus vaihtovuodelle. Lukukauden ajalle olisi ollut
tarjolla myös kerran viikossa järjestettävä jatkokurssi. Päätin jättää sen
välistä. Hyvä ja huono päätös. Intensiivikurssin perään se olisi tuntunut
varmasti väkisin vääntämiseltä, varsinkin kun kaikkien normaalien kurssien
luennot ovat saksaksi. Toisaalta olisi tullut puhuttua säännöllisemmin saksaa.
Olen kuitenkin koittanut puhua saksaa aina kuin mahdollista. Yritän aina ensin
hoitaa asiat saksaksi, parin kaverin kanssa puhun aina saksaa ja lisäksi
kahdella kurssilla olen tutustunut pariin saksalaiseen. Saksan todellinen
kielitesti on luvassa tammi-helmikuun vaihteessa. Suoritan kurssien kokeet saksaksi. Teemat eivät onneksi ole vaikeita, vaan eniten opeteltavaa
on sanastossa. Ymmärrän arviolta 80% luennoilla, mutta tekstin tuottaminen on
eri asia.
Hullulta tuntuu, että joidenkin vaihto on jo vähintään
puolivälissä. Omasta on mennyt vasta yksi kolmannes ja osa lähtee jo
helmikuussa kotiin. Parasta tähän mennessä on ollut tietynlainen huolettomuus,
uudet paikat, kokemukset ja ystävät. Mutta se on kyllä myönnettävä, että se
monien hehkuttama kaiken muutos ja jonkin sortin valaistuminen räjähtävänä
kokemuksena on jäänyt vielä näkemättä. Ehkä myöhemmin. Muutenkin kun on
suomalaisittain hitaasti lämpeiäää sorttia. Ensi vuodelta odotan kaikesta
nauttimista. Reissuja ei varmaan tarvitse edes erikseen mainita. Tietysti
jännittävä hetki on, kun moni kaveri lähtee takaisin kotiin. Onneksi en sentään
ihan yksin jää. Syksyn jälkeen oli myös mukavaa suunnata viikoksi Suomeen
joululomalle ennen seuraavia reissuja. Uusi vuosi saa jo aikaan pientä iloista
kipristelyä vatsassa!
